6.6.2015

Ovatko vuodet meille vain liian pitkiä

Olen etsinyt kotia niin pitkään
On rakennettava koti minuun

Mutta sitten ymmärsin, että se hetki siinä kesäyössä yksin paljain jaloin
että se ei ollutkaan valaistuminen ja zen ja rauha
Se oli yksi sellainen pysähtyneisyyden merkityksetön hetki, jolloin kaikki tuntuu turhalta
tai ei turhalta mutta ei siltäkään että välittäisin

Ovat sanoneet ihan pikkulapsesta asti, että vanha sielu nuoressa ruumiissa
Kotimatkalla se oli totta enemmän kuin mikään:
tuntuu, että kaikki on nähty jo, koettu tai seurattu sivusta
kaikki pahakin, sillä ilo on oikeastaan aina luonteeltaan samankaltaista

Ei minua kiinnostaa tehdä perässä samoja virheitä kuin ne muut

Ja minua kyllä vähän baarissa itketti kun tiesin, etteivät minun lämpimät lohtusanani kulkeudu ilmaa pitkin humalaiseen päähän.
Silti ajattelin:  sinä olet hyvä
                        sinä olet hyvä
                        sinä olet hyvä
                        älä itke enää
                        olet rakas
                        ja hyvä
                        ja humalassa

Ei kommentteja: