21.4.2015

Vääryys etenee tänään varmoin askelin

Kuolemasta ei saa puhua, jos sitä ei tarkoita.
Ei saa sittenkään, jos tarkoittaa.
Minä en ole varma, tarkoitanko vai en.

Vaalitappio kirvelee, kirvelee tulevaisuus ja itse ja kaikki. Ei ole voimia tehdä mitä pitää. Vielä pari viikkoa sitten uskoin vakaasti, että jakson lopussa minulla on 30 kurssia kasassa ja syksyllä terapian alku, nyt en ole varma menenkö enää syksyllä kouluun, teenkö syksyllä enää mitään. Olisi paljon helpompaa tietää, että syksyä ei tule.

Mutta kun se tulee kuitenkin.

Millä voimilla tehdä vallankumousta, kun oleminenkin riipii jo liikaa.

Ei kommentteja: