10.9.2011

Melankolia

Maailma kaatuu niskaan. Kaikkien muiden maailma siis.

Mä olen ihan okei ja iloinen, vaikka perjantaina lukiolaiset huutelikin hyi vittua ja elefanttia käytävällä. Mutta mun kaverit ja muut hajoaa ja mä pelkään etten saa niistä kiinni.

Mä en aio niiden tilanteita oikoa tässä, koska ne ei oikeastaan kuulu kuin mulle ja niille itelleen. Enkä mä edes käsitä miksi mulla on näin kohtuuttoman surullinen olo, kuin kaikki loppuisi. Tai no, pitkäänhän mulla on ollut sellanen olo että kaikki muuttuu eikä entiseen ole paluuta, negatiivisella tavalla. Mutta en mä silti ymmärrä.

Viime päivät on ollut tosi ihania. Olen halannut paljon, voisi melkein sanoa että liikaa mutta se ei ole mahdollista. Keskiviikkona oli Tyttöjen talon ja samalla myös Tyttöjen talon blogin avajaiset. Tunnelma oli kattoakin ylempänä, lämmin ja ystävällinen. Halasin monia, ylläri.
Keskiviikkona myös kässänopettaja sanoi että mä olen ihana (kun halasin sitä) ja se auttoi selviämään lukiolaisten huutelujen aiheuttamasta vitutuksesta.

Ollakseni epäjärjestelmällinen, hyppään keskiviikosta maanantaihin, jolloin kävin vähän kuokkimassa seiskaluokkalaisten kuvistuntia aamulla, koska menen maanantaisin vasta kymmeneksi ja aamut ovat niin löysiä. Opettaja tykkäs kovasti, saan kuulemma mennä toistekin. Harkitsen korvaavani sen valinnaisen kuviksen jota en saanut käymällä tuolla, jos kerran olen tervetullut. Maanantaina sain kuulla myös että yhellä ihmisellä on syömishäiriö, mutta ei siitä sen enempää. Korkeushyppy on btw perseestä ja syvältä sieltä.

Torstaina olinkin sit koko päivän ertsalla ku kaikki muut oli rippikouluinfossa, virkkasin siellä mun kässänprojektia ja juttelin kaikesta jännästä, mm. ihmissyönnistä. Se olikin se loppuviikko aika perseestä, ei mitään tekemistä koulun jälkeen ja näin.

Tänään, tai siis eilen onki ollu vähän tyhmä päivä. Okei, sain siivottua, mut meillä melkein tapeltiin ja ihmiset vähän avautui mulle. Ei se mitään, hyvähän se vaan on että on joku jolle avautua, onhan mullakin ihmisiä jotka kuuntelee, mutta ..silti.

Ja Regina Spektor on ihaninta juuri nyt.

Ei kommentteja: