8.6.2011

Tarkoitus oli syödä aamupalaa

Söin kaiken.

Olen myös lähipäivinä kieriskellyt itkien lattialla pelkän pahan olon takia, halunnut kuolla, luvannut, etten enää ikinä syö (in your dreams... -_-') Ja toivonut että edes joku olisi pitämässä kiinni ja halaamassa. Maanantaina kävin hakemassa postista tilaamani PMMP:n t-paidan. Koko XL, kiristää. Eilen tuli äidin kaverilta tilattuja paitoja, mm. hieno kissapaita. Koko XL, Raunikselle mallia napapaita. Vihaan jatkuvasti paisuvaa ruumistani ja kaksoisleukaa jonka vielä jotenkuten saan peitettyä jos oikein venytän kaulaani. Eilen tilanne oli muutenkin ahdistellessani se, että katsoessani peiliin tuli itku pelkän ulkonäön vuoksi.

Ja mitä teen asian eteen? Istun koneella valittamassa ja syön vielä vähän lisää! Maha on täynnä, liiankin, oksettaa, mutta se on sellainen asia mihin minä en ryhdy.

Viikonloppuna on VPK:n alueleiri, vähän jännittää, koska kahdella viimeisellä leirillä on joka ikinen ilta päättynyt siihen että itken ahdistuksissani itseni uneen. On siellä tietty kavereita jotka tukee mutta niilläkin menee aina hermot. En mä silti niiltä leireiltä jäisi pois missään nimessä, koska päivätoiminta vaan on jotain parasta. Mutta ne illat, ne illat...
(Ja kun sekä tolla alueleirillä että isolla leirillä on kioskitoimintaa = överimässyt omnomnom, PULLAMURSU.) Isolle leirille tulee sentään rakas ystäväni ja pieni ihastukseni Siiseli. Kyseinen Siiseli muuten tulee huomenna yöksi, hihhihiihii <3

Kuulostaapa tekstini vaihteeksi kunnon kliseiseltä teiniblogitekstiltä. Joo, just semmoselta jota olen koittanut välttää. Helmikoristeiset hapsuverhot olkkarin ikkunassa imeytyivät tuulen mukana sisään ulos parvekkeen ovesta ja kolisevat ikkunapeltiä vasten. Ärsyttävääkö? Ai, ehkä vähän (enemmänkin).
Tänään voisi lähteä vaikka ulos, tietäisinpä vaan että minne ja mitä tekemään. Eli luultavasti mökötän koko päivän sisällä.

Eilen lensi talviturkki, meressä oli kylmää mutta mukavaisaa!

Ei kommentteja: