4.6.2011

Jos olisin kissa, tämä olisi oikea hetki kehrätä.



Löysin peilistäni tosi nätin ihmisen. En tiedä mistä se sinne tupsahti, mutta toivon että se viihtyy siellä pitkään.

Eilen kaverin kanssa käytiin shoppaamassa vaatteita tälle päivälle, se oli enkeli ja maksoi mun ostokset. Maksan sille takasin tänään.
Lindexistä tarttui mukaan mekko, hiuspanta ja olkaimettomat ihonväriset rintsikat, myöhemmin päivällä käytiin äitin kanssa hakemassa vielä alushame koska alkkarit näkyi läpi. Kaveri osti kivan keltasen mekon ja sukkikset. Sitten me poljettiin kotiin.
Mun rintakehä muuten palo eilen, ku oli seiskaluokkien pesisturnaus. Kaunis vaalea rantu menee paloalueen poikki, siitä kohtaa missä oli olkalaukun hihna. Mutta meidän luokka voitti!!


Tänään, niin.
Tänään pääsen eroon mokkerinroolistani. Kamalan haikeaa, mä en saa tätä vuotta ikinä takaisin (enkä kyllä haluakaan -___-). En mä kyllä haluaisi olla tietyistä ihmisistä erossa paria kuukautta. Ne on mulle kovin, kovin tärkeitä.


Mutta en mä niitä vielä ikuisesti menetä :)

Linkki

Ei kommentteja: