16.4.2011

Elämä, on, minussa on elämä.

Mitä minulle kuuluu?

Lähes hyvää, kiitos.
Tahtoisin lähteä pyöräilemään mutta en jaksa. Tahtoisin olla jonkun kanssa mutta juuri nyt ei ole oikein ketään. Minua väsyttää eikä oloni ole kovin hygieeninen. Minulla on tylsää. Kurkussani on limaa.
Siitä huolimatta en ole hyppäämässä jokeen tai muuta vastaavaa. Ei, en minä oikeastaan halua elääkään, mutta en halua tehdä sitä ihmisille. Ne surisivat, en tiedä miksi.
Sitä paitsi ulkona paistaa aurinko ja keli on hieno, kesä tulee ja kohta on lämmin. Miksi lähteä nyt?

Minulle pureskellaan lähes kaikki valmiiksi vielä vähän yli kaksi vuotta. Minulla on kaksi vuotta aikaa miettiä mitä mahdan haluta isona, näillä näkymin menen lukioon koska ympäristö niin tahtoo. Kuitenkin, kuitenkin amis houkuttelee, leipomoala on ollut pienestä saakka se varma. Sillä vain ei menesty helposti...
Toisaalta nuorisotyökin kiinnostaisi, toinen juttu on, kestäisikö pää. Tyttöjen talo olisi unelmapaikka työskennellä, mutta en sopisi sinne. En ole niin tyyni ja ystävällinen, minulla on liikaa ennakkoluuloja enkä ole hyvä vain heittäytymään mukaan asioihin.
Työ, jossa saisi kirjoittaa, olisi myös mukava, mutta kirjailijaa minusta ei tulisi ikinä. Sitä paitsi sekin on hankala ammatti ansaita leipänsä. Kirjailijaksi minulla ei ole tarpeeksi pitkäjänteisyyttä, ehkä mielikuvitustakin voisi olla enemmän, faktaa en voisi kirjoittaa koska koen sen kinda tylsänä. Olen huono arvostelemaan mitään järkevästi. En kovin usein osaa sanoa, mikä jostakin tekee hyvän tai huonon. Yleensä asia vain on niin.

Mitä Tyttöjen taloon tulee, minä taidan kuolla jos se ei saakaan syksyllä enää rahoitusta. Se on minulle turvapaikka, jossa ei tarvitse pelätä mitään muuta kuin sulkemisaikaa. Tunnen pientä syyllisyyttä siitä, että ne joutuvat tekemään eteeni niin paljon ja olemaan huolissaan. Tarkoittaakohan se sitä että ne välittävät?
Miksi ne välittävät? Mikä minusta tekee muka niin "mahtavan persoonan", niin kuin ne sanovat?

Ihana musiikinsijaisemme lähti, mutta tämä vaki-ihminen vaikuttaa vähintään yhtä ihanalta, vähän eri tavalla. Minulla soi päässä jatkuvalla loopilla "What shall we do with a drunken sailor..?" mutta se ei haittaa. Hauska laulu.


"Kai ehjin siivin me vielä joskus liidetään
Alhaalla jossain nukkuu kaikki muut."
~PMMP - Salla tahtoo siivet

Ei kommentteja: